Juha-Matti Saksa on luotsannut LUT-yliopistoa vuodesta 2016 alkaen. Nimityksen aikaan hän oli Suomen yliopistomaailman nuorin rehtori, 41-vuotias, eikä kaikkien Juhiksena tuntema strategi ole muutenkaan ihan perustyyppi (ja on muuten edelleen Suomen nuorin yliopiston rehtori). Hän tunnustaa avoimesti, ettei ole erinomainen oikeastaan missään asiassa – sen puolen hoitavat yliopiston 1400 huippuosaajaa.
- Jos minulla olisi visio, jota kaikkien yliopistossa työskentelevien pitäisi toteuttaa, niin eihän siitä mitään tulisi, Juhis sanoo.- On parempi, että alansa huiput visioivat, kokeilevat, erehtyvät ja onnistuvat ja minä teen parhaani, että heillä olisi siihen mahdollisuus.
Juhis vetää yliopistoa, jonka kauppakorkea on maailman yliopistojen toiseksi paras tutkimuksen laadussa ja maailman 15. paras yliopisto kestävässä kuluttamisessa ja tuotannossa – muiden imartelevien mittareiden joukossa. Kuinka ihmeessä tämä on mahdollista – yliopisto on nuori, se perustettiin vuonna 1969 ja se toimii globaalisti katsottuna aivan maailman laidalla.
Rehtorin mielestä menestys perustuu siihen, että keskitytään siihen, missä ollaan todella hyviä ja että tehdään yhdessä.
Tee sitä, minkä osaat hyvin
Vaikka LUT-yliopisto menestyy tänään hyvin ja saa muun muassa kilpailtua rahoitusta enemmän kuin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta, ei tilanne aina ole ollut yhtä hyvä.
- Vuonna 2008 yliopistolla meni sen verran kehnosti, että lopettaminenkin oli yksi validi vaihtoehto, Juhis muistelee.- Silloin meillä oli 32 kärkiteemaa, eli yritimme keskittyä täysillä aivan liian moneen asiaan. Tärkeät asiat karsittiin lopulta neljään ja siitä lähtien on toiminta ollut nousujohteista.
Nykyään yliopisto tunnetaan muun muassa sähkö- ja energiaosaamisestaan. Rehtori on sanoittanut ydinviestin napakasti, jotta sen ehtii tuikata lyhyempäänkin puheeseen.
- LUT-yliopisto keskittyy nykyään puhtaaseen ilmaan, puhtaaseen energiaan, puhtaaseen veteen ja vastuulliseen bisnekseen sekä yhteiskuntaan, Juhis sanoo.- Kannattaa satsata siihen, mikä on hyvää ja toimii ja sitten tehdä sitä tosissaan.
LUT-yliopisto on panostanut esimerkiksi sähköistämiseen vuosikausia, ja ponnistukset näkyvät nykyään paitsi menestymisessä akateemisessa maailmassa, myös yritysmaailmassa.
- Olemme saaneet Lappeenrantaa globaaleja sähköosaamiseen perustuvia yrityksiä – kuten Danfoss Editron ja The Switch, joiden juuret ovat täällä meidän omassa yliopistossamme.- Ei hyväkään yliopisto yksin ihmeisiin pysty, vaan menestys tehdään yhdessä. Tämä koskee yrityksiä mutta yhtä hyvin myös julkista sektoria.
Päätä ja tee kovasti työtä
Juhis palaa menestyksen mahdollistajiin ja tuo mukaan omistajat; yrityksen omistajat ja esimerkiksi kaupungin omistajat, joita ovat valtuutetut.
- Kun omistaja sanoo, että nyt on hyvä hetki kasvaa, silloin käydään tuumasta toimeen, Juhis sanoo.- Ihan sama pätee julkisessa organisaatiossa: kun valtuusto päättää, että johonkin asiaan keskitytään kunnassa, niin silloin siihen pannaan paukkuja. On tärkeää, että valitaan, mitä tehdään ja sitten mennään yhdessä sitä kohti suunnitelmallisesti ja täysillä, ihan niin kuin yliopisto teki vuonna 2008.
Juhis on hyvillään siitä, että myös Lappeenranta on ottanut paikkansa maakunnan veturina ja asettanut itselleen kunnon kasvun tavoitteet.
- Olen varma siitä, että viiden vuoden päästä Lappeenranta on suurempi ja täällä on lisää työpaikkoja. Kaupunki kasvaa ja kehittyy, kun se pysyy valitsemallaan radalla ja tekee asioista yhdessä.- Yliopisto ainakin kasvaa, Juhis lupaa.
Ja on se kasvanutkin. Rehtorin mielestä tekniikan ja kauppatieteiden liitossa on menestyksen alku. Viime vuonna yliopiston opinto-ohjelmaan mukaan otetut yhteiskunta- ja viestintätieteet kuitenkin täydentävät ja pehmentävät kerrassaan oivasti yliopiston alkuperäisiä osaamisaloja. 
- Laskelmien mukaan näitä uuden alan opiskelijoita ja henkilökuntaa on 2030-luvulla kaupungissa jo 1100, mikä paitsi kasvattaa asukaslukua, tuo myös tuloja kaupungille, kuten muutkin opiskelijat sekä yliopiston henkilökunta.
LUT-yliopisto tuo kaupunkiin myös kaivattua kansainvälisyyttä. Yliopistossa on edustettuna kaikkiaan 98 eri kansallisuutta ja 42 % tutkijoista tulee muualta kuin Suomesta. Opiskelijoista ulkomaalaisia on vajaa 30 %.
Rehtori sanoo, että Lappeenranta on käsittämättömän upea paikka ja tänne on kyllä tulijoita, kun pidetään osaamisen ja yrittämisen lisäksi huolta myös hyvinvoinnista ja kulttuurista.
- Hyvät palvelut ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat yhdessä kauniin, kiireettömän ja turvallisen ympäristön ohella ovat se yhdistelmä, jolla kaupunki pärjää. Niin - osaamisen ja yhdessä tekemisen lisäksi.Kaikki alkaa asenteesta
Lopuksi Juhis muistuttaa, että kaikkein tärkein hyvinvoinnin lähde on asenne.
- Ihan niin kuin jokaisen pitää uskoa itseensä, on meidän syytä uskoa myös kaupunkiimme, hän sanoo.- Sen sijaan, että murehditaan sitä, mitä ei ole, muistetaan, mitä on.
Valittamalla ei saa muuta kuin kaveritkin masentumaan. Kun jokainen keskittyy omaan parhaaseensa ja luottaa siihen, että muut tekevät saman, ei lopputulos voi olla muuta kuin huikea – varsinkin jos tehdään se yhdessä.