Kannattaa keskittyä siihen, mikä on hyvää ja toimii ja tehdä sitä tosissaan.
Elinkeinoelämän monitoimimies, LUT-yliopiston pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö toteaa, että Lappeenrannassa on paljon mahdollisuuksia.
- Joskus mietitään liikaa niitä asioita, joita olisi hyvä olla, hän selvittää.- Sen sijaan, että surraan sitä, mikä ei onnistu, kannattaa katsoa siihen, mikä onnistuu. Esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen on toistaiseksi mahdotonta itärajan tuntumassa, mutta seudulla on lukuisia muita sähköntuottamiseen liittyviä asioita, jotka ovat mahdollisia.
Rönköllä on antaa käytännön esimerkkejä.
- Vastikään kuultiin, että Neoen on rakentamassa jo toista suurta sähkövarastoa Yllikkäläään ja samaan aikaan Lappeenrannan seudulla on vireillä isoja aurinkovoimahankkeita, joista yksi on Suomen suurimpiin kuuluva aurinkopuisto Lappeenrannan Konnunsuolla.Rönkkö nostaa sähköntuotanto- ja varastointiuutisten lisäksi esiin myös sen, että LUT-yliopistossa on maailmanluokan sähkö- ja säätöalan osaamista ja tutkimusta, josta monet menestyvät yritykset ovat saaneet paljon arvokasta osaamispääomaa sekä huipputyöntekijöitä liiketoimintaansa.
- Esimerkiksi professori Juha Pyrhönen, joka on muu muassa saanut Meijän tähet -laatan Lappeenrannan Marian aukiolle, on maailmankuulu tutkija, Rönkkö sanoo.- Hän on ollut mukana monissa tutkimushankkeissa sekä auttamassa alan yritysten perustamista alueella. Hänen julkaisujaan luetaan ympäri maailmaa benchmarkkina muille tutkimuksille. Sähköosaamisessa Lappeenranta on todella huipulla!
Lappeenrannan opit auttoivat maailmalle
LUT-yliopisto on ollut Parikkalasta kotoisin olevan Rönkön sydäntä lähellä jo vuosikymmeniä. Hän opiskeli siellä aikoinaan ja oli jo opiskeluaikoina kiinnostunut vaikuttamisesta sekä akateemisen ja bisnesmaailman yhdistämisestä.
- Kuuluin jo opiskeluaikana ylioppilaskunnan hallitukseen ja pääsin sitä kautta tutustumaan moniin asioihin, jotka eivät olisi olleet mahdollista pelkän opiskelijastatuksen kautta, Rönkkö sanoo.- Olin oppilaskunnan edustajana monissa paikoissa ja sain sellaista kokemusta, että uskalsin jo nuorena ryhtyä vaativiin työtehtäviin, millä on ollut ratkaiseva merkitys myöhempään uraani.
Rönkkö sanoo, että vahvat siteet alueeseen ovat säilyneet osittain synnynpaikan, Parikkalan, takia, mutta ennen kaikkea yliopistosta saadut hyvät eväät ovat pitäneet hänet tiukasti mukana LUT-yliopiston toiminnassa. Hän kokee maksavansa takaisin sitä hyvää, jonka aikoinaan sai.
- Olin 12 vuotta LUTin hallituksen puheenjohtaja, Rönkkö kertoo.- Lopetin, kun vaimo sanoi, että nyt on jo aika.
LUT-yliopisto on vaikutukseltaan kokoaan isompi
Rönkkö sanoo suoraan, että LUT-korkeakoulut, eli LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu ovat Lappeenrannan seudun priimusmoottori. Ne tuovat itsessään elinvoimaa, eikä sitä lisäarvoa, jota elinkeinoelämän hyödyksi tehdystä tutkimuksesta ja valmistuneista timanttisista osaajista saadaan, voi liikaa korostaa. Erityisen hyvillään Rönkkö on siitä, että yliopisto tekee tutkimusta yritysten lähellä.
- Olen edelleen tiiviisti mukana yliopiston toiminnassa ja teemme muun muassa töitä Advisory Boardissa sen eteen, miten Public-Private -yhteistyötä saataisiin toimivammaksi, hän sanoo.- Siinä olisi monta mahdollisuutta muun muassa sote-alalla, varsinkin nyt kun yliopistossa aloitettiin yhteiskuntatieteiden opetus ja toisaalta niin hyvinvointialue kuin kaupunkikin ovat avoimia uudenlaiselle yhteistyölle suurien haasteiden edessä, kun väestö vanhenee ja rahat vähenevät.
Aiemmin mainittu sähkö- ja säätöalan huippuosaaminen on myös sellainen etu, että vastaavaa ei helposti löydy. Muita alueellisia menestyspolkuja on löydettävissä myös energiaratkaisuissa sekä kuituosaamisessa, ja Rönkkö odottaa paljon valmisteilla olevalta Nordic Bioproducts Groupin Lappeenrannan Harapaisiin rakennettavalta tekstiilikuidun pilottilaitokselta.
- Olen myös huomannut, että yrittäjäystävällisyys on kasvanut kaupungissa, Rönkkö huomauttaa.- Se on tärkeä tekijä tieteellisen osaamisen ja yrittämisen lisäksi: on välttämätöntä, että kaikki kolme – hallinto, tutkimus ja koulutus sekä elinkeinoelämä – tavoittelevat sanoja asioita ja tukevat toinen toisiaan.
- Kun tahto ja tavoite ovat kunnossa, tarvitaan enää työtä, työtä ja työtä, Rönkkö kiteyttää,