Lappeenrannan uusi kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen: aallonpohja on takana

23.8.2024 | Aluekehitys Lappeenrannan uusi kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen: aallonpohja on takana

Aluekehitys Lappeenrannan uusi kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen korostaa kaupungin vahvuuksia ja tulevaisuuden näkymiä sekä edunvalvontaa ja elinkeinoelämän tukemista.

Lappeenranta sai keväällä uuden kaupunginjohtajan. Tuomo Sallinen on nuoresta, 35 vuoden iästään huolimatta ehtinyt tehdä vakuuttavan uran kuntapuolella: Kiuruveden kaupunginsihteeri, Ruokolahden kunnanjohtaja, Lappeenrannan kaupunginsihteeri, apulaiskaupunginjohtaja, vs. kaupunginjohtaja ja nyt kaupunginjohtaja.  Miksi itäinen Suomi?

- Tunnen suurta lukkarinrakkautta Itä-Suomea kohtaan, Sallinen sanoo.
- En koe, että mikään asia olisi muualla jotenkin paremmin kuin täällä. Minulla on täällä hyvät verkostot ja paljon arvokkaita asioita.

Kosiskeltu on. Sen Sallinen myöntää. Kuuden vuoden mittaiseksi rajattu pesti Lappeenrannan ohjaksissa on kuitenkin juuri sitä, minkä oikeustieteen maisterin ja varatuomarin tutkinnot suorittanut Sallinen kokee omaksi tehtäväkseen.

- Ja miksei pidempääkin, jos siltä rupeaa näyttämään. Lappeenranta on sopivan kokoinen ja täynnä mahdollisuuksia. En usko pätkääkään, että isompi kunta tai ulkomaat tarjoavat jotain ratkaisevasti parempaa.

Itäinen Suomi tarvitsee vahvan keskuskaupungin

Sallinen haluaa tehdä heti selväksi, että Lappeenranta on kaakkoisen Suomen veturi ja sen pitää pysyäkin sellaisena.

- Aion pitää edunvalvonnassa Lappeenrantaa vahvasti esillä, sillä se on koko maakunnan keskus ja Kaakkois-Suomen veturi.
- Pidän myös tärkeänä puolustaa koko itäisen Suomen asemaa.

Sallinen onkin tullut tunnetuksi edunvalvonnan ja yritysmaailman yhteistyön vankkumattomana kannattajana. Sitä roolia hän aikoo tulevaisuudessa jatkaa ja tarvittaessa vahvistaa.

Hän on ollut tuttu neuvottelukumppani käytännön neuvotteluissa, joita on käyty yritysten ja kaupungin välillä. Hän haluaa helpottaa yritysten etabloitumista, kasvua ja toimintaa alueella.

- Olemme satsanneet kaupungin yrityspalveluihin sekä avoimeen ja tavoitteelliseen viestintään niin yritysten kuin asukkaidenkin suhteen, hän sanoo.
-On tärkeää kuunnella tarkasti, mitä yritysten edustajilla on sanottavana, sillä he tuntevat ne konkreettiset olosuhteet ja tarpeet, jotka joko edesauttavat tai hidastavat yritysten toimintaa.

Lappeenranta tunnetaan ehkä parhaiten rajakaupunkina, jossa oli ennen Covid-pandemiaa ja Venäjän Ukrainaan hyökkäystä aikoinaan paljon venäläisiä asukkaita ja matkailijoita. Venäjän kaupan paluun varaan ei kannata Sallisen mielestä laskea, vaikka sota jonain päivänä loppuukin.

- Lappeenrannan kaupungin tilanne on sitä paitsi yllättävän hyvä. Talous sekä hallinto ovat kunnossa ja meillä on paljon osaamista ja vahvuuksia, jotka pitävät kaupungin elinvoimaisena. Uskon, että talouden aallonpohja on ohitettu myös elinkeinoelämässä - asumme hyvinvoivassa ja turvallisessa kaupungissa.

Muiksi eduiksi Sallinen listaa maailmanluokan yliopiston, jonka sähkö- ja energiaosaamisessa on paljon mahdollisuuksia ja ne näkyvät konkreettisesti kaupungin yrityselämän kehittymisessä nyt ja myös tulevaisuudessa.

 - Lisäksi biotalouden ympärillä on myönteistä kehitystä.

Lappeenrannassa on onnistuttu säilyttämään suuri joukko teollisia työpaikkoja ja uusiakin on luotu kiitettävästi. Sallinen on myös hyvillään siitä, että varsinkin LUT-konsernin tiimoilta syntyy säännöllisesti uusia innovaatioita ja yrityksiä, jotka puolestaan työllistävät paikallisia ja myös muualta tulevia osaajia.

- Lappeenranta on hyvin kansainvälinen kaupunki, Sallinen sanoo.
- Tällä hetkellä täällä on noin sata eri kansallisuutta.

Kaupunginjohtaja onkin sitä mieltä, että englannin kielen osuutta pitää vahvistaa, vaikka ihan joka paikkaan sitä ei tarvitse tunkea.

- Mutta esimerkiksi englanninkieliset kyltit ja opasteet keskeisiin paikkoihin, nähtävyyksiin ja maamerkkeihin olisi arvioitava kehityskohde tulevaisuudessa.
- Monet tänne muuttaneet haluavat oppia suomea, mutta toki englanninkieliset opasteet palvelisivat laajasti muutenkin.

Sallinen kannattaa yhteistyötä joka tasolla, myös kansainvälisesti. Erityisen lämpimästi hän suhtautuu ukrainalaiseen ystävyyskaupunkiin Tchernihiviin, josta oli vieraita viimeksi kaupungin 375-vuotisjuhlissa elokuussa.

- Olemme sitoutuneet tekemään Ukrainan kanssa yhteistyötä ja kun aika koittaa, toivomme voivamme auttaa jälleenrakentamisessa, esimerkiksi koulutuksen yhteisprojekteilla.

Hyvän elämän ainekset antavat pitovoimaa

Lappeenranta on sen verran iso kaupunki, että se pystyy tarjoamaan kattavat palvelut – niin yhteiskunnalliset kuin kaupallisetkin.

- Oma lentokenttä, keskussairaala, maailman 15. parhaan joukossa oleva keskikokoinen yliopisto, hyvät koulut ja monipuolinen kattaus muita palveluita riittävät tyydyttämään vaativatkin tarpeet, Sallinen uskoo.
- Ja aina pitää muistaa, että Helsinki on vain kahden tunnin päässä – jos sinne tarvitsee mennä.

Kaupunginjohtaja ymmärtää hyvin, että vaikka työ ja opiskelu tuovat hyvinvointia, tarvitaan muutakin elinvoimaa lisäävää toimintaa. Hyvät liikuntamahdollisuudet, puhdas ja monipuolinen luonto Saimaan äärellä sekä hyvät kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet ovat tarpeen kokonaisvaltaisesti hyvään elämään.

-Ja niitähän meillä riittää, sanoo Sallinen.
- Minä en ainakaan näe asioita, joita täältä puuttuisi tai joiden takia pitäisi muuttaa pois.

Sallisen lapsi on kunnallisessa päivähoidossa ja hänen mukaansa se pelaa loistavasti. Hoitoon liittyvät asiat onnistuvat hyvin, eikä myöhempi koulupolkukaan herätä epäilyksiä.

- Poikani voi opiskella kotikaupungissaan vaikkapa tohtoriksi asti, jos haluaa. Lappeenranta tarjoaa monipuolisen opintopolun ja erottautuu muista kaupungeista esimerkiksi Uniori-toiminnan, lukioiden tiedelinjojen, perusopetuksen erityispainotusten ja yrittäjyyskasvatuksen kaltaisten toimintamallien kautta. 

- Ja koko opintopolun voi käydä myös englanniksi.

  Vaikka olosuhteet ovat hyvät ja kannustavat, kaupunginjohtajaa ajaa eteenpäin ponnistelu.

- Menestykseen tarvitaan paljon työtä ja sitkeyttä, hän sanoo.

Ei tarvita mitään erityislahjakkuutta, vaan sitoutuminen ja kova työnteko tuovat tuloksia. Ja pitää muistaa, että useimmiten niihin riittää kahdeksikon suoritus, aina ei tarvitse ylittää itseään.