Korkeakoulut ovat elintärkeitä aluekehitykselle osaajien kouluttajina ja tutkimustiedon tuottajina. Toki ne tuovat ihan itsenäänkin elinvoimaa alueelle, sillä esimerkiksi Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivissa LAB-ammattikorkeakoulussa ja LUT-yliopistossa on yhteensä yli 20 000 opiskelijaa ja lähes 2 000 työntekijää.
LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella voi opiskella sosiaali- ja terveysalaa, tekniikkaa, liiketaloutta, hotelli-, ravintola ja matkailualaa sekä muotoilua, kuvataidetta ja visuaalista viestintää. LABin liikevaihto on noin 80 miljoonaa euroa ja se on Suomen kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu opiskelijamäärällä mitattuna. Nimi LAB herättää joskus kysymyksiä
- LAB valittiin korkeakoulun nimeksi, sillä oppilaitos profiloituu työelämän innovaatiokorkeakouluksi, LAB-ammattikoulun rehtori Turo Kilpeläinen.
- Lisäksi se kuvaa aktiivista tekemistä, jossa erilaiset ihmiset ja osaajat luovat uutta yhdessä yritysten kanssa.
Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla omat tehtävät
Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on erilainen tehtävä suomalaisessa korkeakoulukentässä ja niitä molempia tarvitaan. Kilpeläinen selittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa TKI-rahoituksen suuntaa Euroopassa esittävällä kuvalla.
- Tutkimusorientoitunutta toimintaa tehdään yleensä yliopistoissa ja se keskittyy lakisääteisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja tutkimuksen vapauteen, Kilpeläinen selittää.
- Tällaisen tutkimuksen pääasiallisena tuloksena on artikkeleissa julkaistu uusi tieto ja tutkimusta tehdään pääasiassa suurten yritysten kanssa.
Innovaatio-orientoitunut TKI-toiminta on tyypillistä ammattikorkeakouluille ja se keskittyy lakisääteisesti aluekehitykseen. Erona yliopistotutkimukseen tietoa pyritään soveltamaan erilaisissa käytännön ratkaisuissa, tuotteissa ja palveluissa ja työtä tehdään pääasiassa PK-sektorin kanssa.
- Eroa on paitsi TKI-toimintaan käytettävässä rahoituksessa, myös aikajänteessä, Kilpeläinen sanoo.- Yliopistojen saama rahoitus on 36 % EU- ja 41 % kansallisesta kilpaillusta rahoituksesta, kun ammattikorkeakoulujen vastaavat luvut ovat 22 % EU- ja 22 % kansallisesta kilpaillusta rahoituksesta.
- Tutkimustyön aikajänne yliopistoissa on vähintään viisi vuotta ja ammattikorkeakouluissa 1–3 vuotta.
Yritysten toiminnan, osaamisen ja ratkaisujen kehittäjä
Kilpeläisen sanoin parasta boostia alueelle on yritysten kasvu ja kansainvälistyminen. Hän myös myöntää auliisti, että jos alue ei menesty, ei LABkaan menesty.
- Meidän keinovalikoimaamme yritysten auttamisessa kuuluu hyvin käytännönläheinen tapa ratkaista liiketoiminnassa esiintyviä ongelmia.
- Aiheina voivat olla esimerkiksi tuotannon haasteet, teknologian hyödyntäminen, testaustoiminta tai kansainvälistymisen edellyttämät toimenpiteet.
Kilpeläisen mukaan LUT-korkeakouluissa yllä mainittujen orientaatioiden yhdistelmä nähdään tapana vastata tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Toinen tulevaisuutta palveleva ominaisuus on ketteryys, jolla korkeakoulu vastaa yritysten tarpeisiin.
- Yksi esimerkki tästä on se, sähköautomaatiotekniikan opetus on aloitettu myös Lappeenrannassa, kun se huomattiin yrityksille olennaiseksi osaamiseksi, Kilpeläinen sanoo.- Lahdessa tätä koulutusta oli jo ja sen ottaminen myös Lappeenrannan opetussuunnitelmaan oli suhteellisen kivutonta.
Vaikka LAB-ammattikorkeakoulu on onnistunut hyvin tehtävässään ja palvelee niin yrityksiä kuin aluekehitystä kiitettävästi, löytää rehtori myös huolenaiheita.
- Lappeenrannan seudun yksi haaste on se, että emme saa tarpeeksi opiskelijoita jäämään tänne opiskelujen päätyttyä, hän sanoo.-Yksi keino on parantaa opiskelijoiden harjoittelu- ja työmahdollisuuksia ja rekrytoida heitä jo opintojen varhaisessa vaiheessa alueen yrityksiin. Tässä voittaisivat kaikki.
Erityistä huolta Kilpeläinen kantaa ulkomaisista opiskelijoista, joita on Lappeenrannan korkeakouluissa paljon. Vaikka Suomea uhkaa ennennäkemätön osaajapula, heidän työllistymisessään on paljon parantamisen varaa.
- Tässäkin yhteistyö auttaa, hän sanoo.- Meidän täytyy jatkuvasti kertoa yrityksille, millaisia osaajia meillä on ja päinvastoin: yritysten tulee olla aktiivisia opiskelijoiden suuntaan.
Ilmiö ei ole mitenkään Lappeenrannan alueen erikoisuus, vaan koskee koko maata. Kilpeläinen peräänkuuluttaa laajaa keskustelua tulevaisuuden osaajapulasta ja koko Suomen pärjäämisestä. Hieman pelkistäen hän kiteyttää huolensa vertaamalla Suomea dynaamisiin kasvaviin talouksiin.
- Kun me suomalaiset vasta opimme näkemään itsemme osana Eurooppaa, muu maailma kokee Euroopan ikääntyvänä, byrokraattisena ja peruutuspeiliin katsovana maanosana.Jotain on tehtävä.
Lisätiedot:
Rehtori Turo Kilpeläinen
LAB-ammattikorkeakoulu
turo.kilpelainen@lab.fi