Nordic Bioproducts Group tekee Lappeenrannan Harapaisissa  mikrokiteistä selluloosaa ainutlaatuisella ympäristöä säästävällä teknologialla

Lappeenrannan Harapaisiin on kuin varkain nousemassa biotalouskeskittymä: Nordic Bioproducts Groupin (NBG) ensimmäinen kaupallisen mittakaavan tehdas aukesi huhtikuussa. Jatkoa saadaan hieman myöhemmin, kun entisen meijerin kiinteistön ostanut Clingate saa täsmäfermentointilaitoksensa käyntiin kuluvan vuoden loppupuolella.

NBG:n biojalostamo on lähtöisin Aalto-yliopiston innovaatiosta AaltoCell™, jossa mikrokiteistä selluloosaa (MCC) tuotetaan jatkuvatoimisena prosessina. Tämä on ainutlaatuista maailmassa, sillä kaikki muut markkinoilla olevat MCC-tuotannot toimivat kertaluontoisina prosesseina. Tuotannossa käytetään vain murto-osa kemikaaleja, vettä ja sähköä verrattaessa perinteisen mikrokiteisen selluloosan valmistukseen.

Mikrokiteinen selluloosa on selluloosatuotteista puhtain ja monikäyttöisin, ja sen kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. MCC:tä käytetään laajalti mm. lääketeollisuudessa, missä tämä uudella tavalla tuotettu ja kestävä mikrokiteinen selluloosa parantaa tuotteen suorituskykyä ja pienentää hiilijalanjälkeä.

NGB:n Harapaisten pilottitehtaan päällikkö Janne Hyvönen listaa muitakin asioita, jotka tekevät tuotannosta hyvin edistyksellinen.

- Toiminta on hyvin ympäristöystävällistä ja sen hiilijalanjälki on pieni. Riippumattoman tutkimuksen mukaan tuotantoprosessilla saavutetaan merkittävä 72 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä perinteisiin menetelmiin verrattuna, Hyvönen sanoo.
- Tehdas ei tuota myöskään lainkaan jätettä, ja kaikki puupohjainen raaka-aine tulee FSC-sertifioiduista, jäljitettävistä ja kestävästi hoidetuista suomalaisista metsistä.

Tuotannossa käytetään uusiutuvista lähteistä saatavaa sähköä ja tehtaalla on käytössä pitkälle viety ja miltei suljettu vesikierto, minkä ansiosta kiinteistöstä ulos johdettava jätevesi on määrältään samaa luokkaa kuin rivitalosta tuleva jätevesi.

Verrattuna muihin mikrokiteisen selluloosan tuotantojärjestelmiin AaltoCell™ käyttää prosessissa vain murto-osan kemikaaleja, eivätkä raaka-aineen kuljetuskustannuksetkaan rasita ympäristöä.

 - Käytämme vain mineraalihappoa katalyyttina, Hyvönen sanoo.
- Raaka-aineen, eli valkaistun selluloosan, ostamme lähialueilla sijaitsevilta puunjalostustehtailta. 

Valmista tuotetta, eli mikrokiteistä selluloosaa, käytetään muun muassa sidosaineena lääketeollisuudessa. Muita käyttökohteita ovat esimerkiksi ruoka-, tekstiili-, muovi- ja kosmetiikkateollisuus.

- Mikrokiteinen sellu sopii myös raaka-aineeksi biofilmeihin, Hyvönen sanoo.
- Kestää kuitenkin aina pitkään ennen kuin linjalta tuleva materiaali jalostuu kannattavaksi tuotteeksi.

Vihreän siirtymän mukaista tuotekehitystä ja pääomaa

AaltoCell™-innovaation matka tuotantoon kesti monta vuotta. Pelkkä patentoitu keksintö ei luonnollisesti riittänyt, vaan teknologia vaati runsaasti lisätutkimuksia sekä keskusteluja muun muassa rahoittajien kanssa. Vihdoin vuonna 2019 yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Olli Kähkönen ja Aalto-yliopiston professori Olli Dahl perustivat Nordic Bioproducts Groupin, joka lähti suunnitelmallisesti edistämään mikrokiteistä selluloosaa tuottavan tehtaan rakentamista sekä tuotteen markkinoille viemistä.

- Alkuaikoina, eli vuosina 2020–21 perustettiin 10-henkinen tutkimuskeskus, jota varten rakennettiin oma laboratorio, Hyvönen kertoo.
- Samaan aikaan luotiin myös ensimmäiset kaupalliset tutkimus- ja kehitysprojektit.

Tutkimuksesta oli tuolloin jo kehitetty tekstiiliteollisuudelle suunnattu Norratex-teknologia, joka johti yhteistyöhön yhden maailman suurimman selluntuottajan CMPC:n kanssa. Yhteistyö poiki myös hyvin tarpeellisen pääomasijoituksen. Business Finlandin rahoituksen myötä pystyttiin aloittamaan pilottilaitoksen suunnittelu ja erilaisten suunnitelmien ja laskelmien jälkeen laitos päätettiin rakentaa Lappeenrantaan.

- Merkittävä investointien edistäjä oli vuonna 2023 Taalerin bioteollisuusrahastosta saatu sijoitus NGB:n toimintaan, sanoo Hyvönen.

- Rahasto tekee vain kestäviä sijoituksia kohteisiin, jotka esimerkiksi edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillitsemistä.

NBG on myös valittu EU Horizon PESCO-UP-projektin jäseneksi. Sen tavoitteena on tehostaa tekstiilien kierrätyksen arvoketjua ja kehittää korkealaatuisia kierrätyskuituja ja -tuotteita jätteeksi päätyneestä puuvilla-polyesterisekoitemateriaalista.

Kasvua ja kansainvälisyyttä

Espoossa sijaitseva tutkimuslaitos on nykyisin 25 tutkijan laboratorio ja Harapaisten tehdas tuottaa jo kokeilueriä asiakkaille. Tavoiteltava kapasiteetti on tällä hetkellä 10 kilotonnia vuodessa, johon tasoon päästänee vuoden 2025 aikana. Hyvönen tosin uskoo, että tämä on vasta alku ja tuottavuus tulee nousemaan merkittävästi.

- Kun pääsemme kunnolla kaupalliseen tuotantoon, mahdollisuudet ovat rajattomat.

- Kestävyyden lisäksi meidän etumme on puhtaus ja sitä tukevat sertifikaatit. Varsinkin lääketeollisuus on erittäin tarkka laadusta ja turvallisuudesta ja niistä emme luonnollisesti tingi.

Hyvösellä on itsellään kokemusta perinteisestä puunjalostusteollisuudesta ja hän kertoo, ettei siirtyminen mikrokiteisen sellun tuotantoon ollut mikään valtava hyppäys vaan entisestä kokemuksesta oli hyötyä. NBG on saanut paikallisista oppilaitoksista, mutta myös puunjalostusteollisuudesta hyviä osaajia. Kaikki työntekijät eivät kuitenkaan ole paikallisia.

- Tämä uusi ala ja teknologia on niin kiinnostavaa, että meille on tullut operaattoreita ja muita asiantuntijoita ympäri Suomen, Hyvönen sanoo.
- Patentoitu huipputeknologia, uudet tuotteet ja kansainvälisesti nouseva ala ovat paitsi vetonauloja työntekijöille, myös jatkuva innostuksen ja ongelmanratkaisuhalun lähde koko yrityksen henkilökunnalle. Tämä näkyy koko porukan asenteessa.

Hyvönen uskoo tehtaan ja biotalousalan loistavaan tulevaisuuteen, eikä hän ole asian kanssa yksin. NBG on äskettäin solminut kaksi merkittävää yhteistyösopimusta. Toinen niistä on thaimaalaisen biomuovituottajan PTTMCC Biochem Company Ltd:n kanssa.

- Yhteistyö keskittyy luomaan uuden sukupolven biomuoveja, Hyvönen selittää.
- Sellua voidaan käyttää tärkeänä komponenttina biomuovien valmistuksessa, jolloin on mahdollista korvata raakaöljyyn perustuvia muovituotteita.

Toinen iso sopimus on solmittu japanilaisen Marubeni Corporationin kanssa. Sen avulla pyritään edistämän yritysten pitkäjänteistä yhteistyötä biomassan, erityisesti puubiomassan, hyödyntämiseksi. Uusissa biojalostamoissa valmistetaan tuotteita, joiden ympäristöjalanjälki on vastaavia, fossiilisesti tuotettuja pienempi. 

Pian Lappeenrannan tehdas työllistää vajaat 40 henkeä ja alkaa pyöriä viidessä vuorossa tuottaen mikrokiteistä sellua teollisessa mittakaavassa. Tehdas on vähäpäästöinen, eikä se juuri tuota minkäänlaista hävikkiä, sillä mm. sivutuotteena syntyvä sokerilientä voidaan käyttää esimerkiksi biokaasuun tai pian tehtaan naapuriin avautuvan Clingaten fermentointiprosessin osana.

Lue lisää: nordicbioproducts.fi

Kuuntele Business Lappeenranta -podcastin jakso, jossa Janne Hyvönen on vieraana.