Lappeenrantaa pidetään syystä kauniina ja asukasystävällisenä kaupunkina. Saimaa pilkistää monesta suunnasta, palvelut ovat saavutettavia ja kaikille riittää tilaa.
Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joonas Grönlund allekirjoittaa tämän, mutta lisää, että kauniin ja avaran ympäristön lisäksi ihminen tarvitsee myös työtä, taloudellista vakautta sekä kehittymisen mahdollisuuksia.
- Onneksi Lappeenrannan talous on kunnossa ja meillä on lisäksi helmi, joka on priimusmoottori koko alueelle – LUT-korkeakoulu, Grönlund sanoo.- Tuoreen THE-vertailun (Times Higher Education) vertailun mukaan LUT on Suomen toiseksi paras bisneskoulu ja Suomen toiseksi paras yliopisto fysikaalisissa tieteissä.
Sama vertailu asettaa LUT-kauppakorkeakoulun maailman toiseksi parhaaksi tutkimuksen laadulla mitattuna.
- Meidän yliopistollamme on niin hyvä maine ja niin timanttista osaamista, että emme itse oikein taida edes tajuta sitä, Grönlund sanoo.
- Aivan turhaan on pelätty, että Lahteen laajentunut yliopisto veisi jotain meiltä pois – päinvastoin. Sekä LUT-korkeakoulut että Lappeenrannan kaupunki hyötyvät tästä liitosta.
Grönlund muistuttaa, että opiskelijat ovat merkittävä piristysruiske kaupungille ja he tuomansa yleisen elinvoiman lisäksi paikkaavat esimerkiksi alueella olevaa työvoimaapulaa kaupan ja asiakaspalelutyön aloilla.
Rohkeasti, yhdessä ja eteenpäin katsoen
LUT-yliopiston laajeneminen yhteiskuntatieteisiin oli Grönlundin mielestä erinomainen strateginen askel. Kaiken kaikkiaan yliopiston ketterät ja rohkeat valinnat ovat olleet menestyksekkäitä alkuvuosien vaatimattomamman kasvun jälkeen.
- Nyt kun kaupallistekniseen osaamiseen tulee myös yhteiskunnallinen lisä, siitä saadaan yhteensä aivan mielettömän hyvä paketti, jolle on tulevaisuudessa kysyntää.
Grönlund sanoo, että myös Lappeenrannan kaupunki on pystynyt tekemään hyviä ja kauaskantoisia ratkaisuja päätöksenteossaan. Vaikka suuria terveydellisiä tai geopoliittisia tapahtumia ei pystytty vuosia sitten ennakoimaan, teki kaupunginvaltuusto vuonna 2013 oikeaksi osoittautuneita mutta aikanaan kovinakin pidettyjä päätöksiä.
- Kymmenen vuotta sitten päätimme valtuustossa aika rajuista budjettileikkauksista, Grönlund muistelee.- Koska tilanne oli huolestuttava, jouduimme nostamaan hieman veroprosenttia sekä karsimaan kuluja. Säästöohjelma oli tiukka, mutta näin jälkeenpäin voidaan todeta, että ratkaisut olivat oikeita.
Kaupunki on viimeiset vuodet pysynyt hyvin talousarvioissa, joka on ollut jopa ylijäämäinen. Myös veroprosenttia pystytiin nyt syksyllä laskemaan hieman. Tulevaisuudesta ei kukaan voi mennä takuuseen, mutta juuri nyt kaupungissa on turvallista ja hyvä elää sekä yrittää.
- Vuoteen 2037 ulottuvan strategiamme mukaisesti olemme onnistuneet yhdessä kirjoittamaan eteenpäin katsovia, kestäviä menestystarinoita, eikä rohkeuttakaan ole puuttunut, sanoo Grönlund.Monipuolista osaamista
Etelä-Karjalan alue on kautta aikojen houkutellut niin matkailijoita kuin asukkaita itänaapurista, ja kauppaa on käyty valtioiden välillä kuten muissakin rajakaupungeissa. Korona ja myöhemmin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lopettanut rajaliikenteen ja paljolti myös kaupan.
Grönlund muistuttaa, että Lappeenrannan kaupunki sen enempää kuin yliopistokaan ei ole laskenut hyvinvointia ja kehitystä yksin Venäjän varaan, vaan esimerkiksi korkean teknologian yrityksiä samoin kuin vihreään siirtymään keskittyneitä hankkeita on syntynyt alueella jo kauan.
- Venäläisten turistivirtojen loppuminen on näkynyt toki kaupunkikuvassa, mutta yritykset ovat ketterästi suunnanneet markkinointiponnistukset uusille alueille ja nyt esimerkiksi hotellien täyttöaste on nousemassa samoihin lukuihin kuin ennen koronaa, hän sanoo.
- Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan seutu on monilla tavoin paremmassa asemassa kuin muut saman kokoluokan kaupungit, ja esimerkiksi yritysten odotukset tulevasta ovat maan keskivertoa paremmat. Lisäksi kaupungin talous on, kuten aiemminkin tuli jo esille, vakaampi kuin monissa muissa kunnissa.
Kaupunki tekee myös parhaansa tukeakseen elinkeinoelämää. Se on viime aikoina esimerkiksi kiinnittänyt erityistä huomiota yrityspalveluiden toimivuuteen ja parantanut sidosryhmäviestintäänsä.
- Kaiken kaikkiaan olen huomannut viime vuosina, että vuoropuhelu eri tahojen kanssa on parantunut, mikä luonnollisesti on johtanut myös sujuvampiin ratkaisuihin monessa asiassa.- Myös me luottamushenkilöt teemme tietysti oman osamme siinä, että kaupungissa olisi helppo asua ja yrittää. Oman lentokentän lisäksi pyrimme kehittämään jatkuvasti myös muita logistiikkapalveluita alueella sekä valvomaan alueen etuja parhaamme mukaan.
Grönlund kehuu alueella olevia verkostoja, joita on syntynyt eri teemojen ympärille. Esimerkiksi matkailun kehittämisessä kaupunki on tiiviisti mukana monin tavoin.
- Matkailua ajatellen toivoisin, että Saimaan alue, jota voi verrata Lapin mahdollisuuksiin, löydettäisiin laajemmin, Grönlund sanoo.- Olisi hienoa, jos löytyisi sellainen toimija, jonka johdolla voisimme tuoda lentoteitse eri puolilta maailmaa matkailijoita tutustumaan alueen nähtävyyksiin ja mahdollisuuksiin viikon ajaksi siten, että joka maanantai vaihtuisi aina uusi porukka, hän visioi lopuksi.