Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa rakennetaan ketterämpää tapaa tehdä kehittämistyötä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ei ole enää irrallinen osa alueen elinvoimaa, vaan olennainen osa samaa kokonaisuutta, jossa tarkastellaan samanaikaisesti investointeja, kilpailuetuja ja alueen pitkän aikavälin visiota.
Tätä muutosta vauhdittivat keväällä 2025 toteutetut kyselyt, haastattelut ja työpajat, jotka Lappeenrannan kaupunki toteutti valittujen palveluntarjoajien sekä Sitran tuella. Niihin osallistui yli 300 alueellista toimijaa – yrityksiä, korkeakouluja, kehittäjiä ja rahoittajia. Tuloksena syntyi yhteinen oivallus: jos halutaan rakentaa tulevaisuuden elinvoimaa, on katsottava kokonaisuutta, ei yksittäisiä osia.
- TKI-yhteistyö ei voi olla oma siilonsa, vaan sen pitää kulkea käsi kädessä alueen muun kehityksen kanssa. Meidän on tarkasteltava tutkimusta, innovaatioita ja investointeja samana kokonaisuutena – ja niin, että ne tukevat toisiaan, sanoo Noora Hakkarainen, kehittämispäällikkö Lappeenrannan kaupungilta.
Yhteinen suunta: yritysvetoinen ja avoin yhteistyö
Etelä-Karjalan vahvuus on aina ollut yhteistyössä, mutta pitkään se on tarkoittanut rinnakkaisia toimenpiteitä eri organisaatioissa. Nyt halutaan tehdä toisin: rakennetaan yhteinen suunta ja yhteinen kieli, jolla kehittämisestä puhutaan.
Lappeenrannan ja Imatran kaupungit, LUT-yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu, Sampo, Etelä-Karjalan liitto sekä alueen yritysverkostot ovat sitoutuneet tekemään TKI-työtä yhdessä ja yritysten tarpeista käsin. Käytännössä tämä tarkoittaa avoimempaa yhteistyötä, selkeämpiä rooleja ja pysyviä rakenteita, jotka varmistavat, että kehitystyö jatkuu yli hankkeiden ja rahoituskausien.
- Tavoitteemme ei ole vain tukea yksittäisiä projekteja, vaan rakentaa pitkäjänteistä ja vaikuttavaa yhteistyötä. Sitä tehdään nyt määrätietoisesti – ja ennen kaikkea, yhdessä, kertoo Heidi Käyhkö, kehittämisasiantuntija Lappeenrannan kaupungilta.
Rakenteet, jotka tukevat jatkuvaa kehittämistä
Selvitystyön ja työpajojen aikana tunnistettiin, että alueella on paljon erillisiä aloitteita, mutta niiden yhteinen koordinaatio ja näkyvyys ovat puuttuneet. Nyt tähän on tulossa muutos. Lappeenrannan kaupunki on ottanut sillanrakentajan roolin, jonka tehtävänä on varmistaa, että TKI- toiminta tukee etenkin yritysten kehittämistyötä ja kasvua, mutta myös alueen investointivalmiuksien parantamista.
Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että TKI-toimintaa ja investointimahdollisuuksia tarkastellaan nyt rinnakkain. Kun aluetta kehitetään esimerkiksi vihreän siirtymän, kiertotalouden tai teollisen uudistumisen näkökulmista, mukana on aina myös TKI-ulottuvuus: millaista osaamista, tutkimusympäristöjä ja kokeiluja tarvitaan, jotta yritykset voivat menestyä täällä.
- Emme halua enää kehittää yksittäisiä osa-alueita irrallaan toisistaan. Kun mietimme uusia investointeja tai alueen kilpailukykyä, tarkastelemme niitä yhdessä TKI-toiminnan kanssa, Käyhkö sanoo.
Uusia avauksia ja rakenteilla olevia foorumeita
Etelä-Karjalassa ei ole jääty odottamaan, vaan TKI-yhteistyön vahvistamiseksi on jo käynnistetty konkreettisia toimenpiteitä. Yksi askelista on suunnitteilla oleva South Karelia Growth Forum, josta rakennetaan säännöllinen kohtaamispaikka yrityksille, tutkimusorganisaatioille ja kehittäjille. Foorumin tarkoituksena on tuoda saman pöydän ääreen alueen tekijät – ne, jotka voivat yhdessä käynnistää uusia avauksia, jakaa kokemuksia ja löytää ratkaisuja yhteisiin kehittämishaasteisiin.
Samalla kehitteillä on myös alueellinen innovaatioportaali, joka kokoaa yhteen tietoa Etelä-Karjalan hankkeista, osaajista ja rahoitusmahdollisuuksista. Sen avulla TKI-toiminnasta tehdään näkyvämpää ja helpommin saavutettavaa – ei vain suurille toimijoille, vaan myös pk-yrityksille ja uusille kehittäjille, jotka haluavat mukaan yhteistyöhön.
- Yhteisiä rakenteita ja jatkuvuutta tarvitaan, jotta yhteistyö ei katkea projektien päättyessä. Mutta yhtä tärkeää on se, että rakenteiden takana on aktiivisia ihmisiä, jotka kohtaavat, kuuntelevat ja vievät asioita eteenpäin, Hakkarainen kertoo.
Hakkaraisen mukaan uudet alustat ja foorumit eivät yksin luo yhteistyötä, ellei niille synny aitoa yhteistä omistajuutta ja asiakaslähtöistä toimintakulttuuria.
- TKI-yhteistyö ei toimi ilman selkeitä rooleja, vastuunkantoa ja ihmisiä, jotka pitävät keskustelua yllä. Me haluamme varmistaa, että jokaisella on paikka pöydässä ja että yhteistyö on aidosti jatkuvaa – ei yksittäinen tapahtuma, vaan tapa toimia.
Yli rajojen ja roolien – rohkeasti eteenpäin
Uusi tapa toimia perustuu ajatukseen, että kehittäminen kuuluu kaikille. Yhteistyötä tehdään yli organisaatio- ja hallintorajojen, ja tavoitteena on löytää yhteisiä intressejä myös perinteisesti erillisten toimialojen välillä.
- TKI-yhteistyö on ennen kaikkea ihmisten välistä työtä. Kun eri näkökulmat ja osaamiset tuodaan yhteen, syntyy oivalluksia, joita ei synny yksin. Meillä on alueella valtavasti osaamista – nyt se pitää vain saada virtaamaan samaan suuntaan, Käyhkö sanoo.
Tämä ajattelu näkyy myös siinä, että TKI-toimintaa ei nähdä pelkästään tutkimuksena, vaan strategisena työkaluna, joka tukee alueen elinvoimaa ja vetovoimaa. Investointeja houkutellaan, mutta samalla varmistetaan, että alueen osaamispohja ja innovaatiorakenne tukevat niitä pitkällä aikavälillä.
Yhteinen tulevaisuus rakennetaan nyt
Etelä-Karjalassa ei enää puhuta TKI-yhteistyöstä vain osana aluekehittämistä, vaan sen ytimenä. Alueella on päätetty tehdä asioita uudella tavalla: yhdessä, pitkäjänteisesti ja niin, että kaikki työ tukee samaa päämäärää – vahvempaa, kestävämpää ja kilpailukykyisempää Etelä-Karjalaa.
- Kaupunki ei yksin luo innovaatioita, mutta se voi mahdollistaa ne. Ja juuri sitä me teemme. Tämä on uudenlaista yhteiskehittämistä, jossa katse on tiukasti tulevaisuudessa, sanoo elinvoimajohtaja Ding Ma.
Yhteinen visio on kirkas: TKI-toiminta, investoinnit ja alueellinen kehitys kulkevat nyt samaan suuntaan – ja sitä suuntaa Etelä-Karjala on päättänyt näyttää koko Itä-Suomelle.
***
Kartoitustyö, kyselyt, haastattelut ja työpajat toteutettiin Sitran rahoittaman Innovaatiokumppanit -hankkeen tuella.
Lisätietoja:
Noora Hakkarainen
Kehittämispäällikkö
Lappeenrannan kaupunki
noora.hakkarainen@lappeenranta.fi
Heidi Käyhkö
Kehittämisasiantuntija
Lappeenrannan kaupunki
heidi.kayhko@lappeenranta.fi
