LUT-yliopiston lukuisat tutkimushankkeet ja professuurien sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnan rahoitus, Kutilan kanavahankkeen eteneminen, Hiitonlajoen kunnostus ja monta muuta tärkeää asiaa. Näitä kaikkia yhdistää yhteinen rahoittaja: EkspSäätiö.
EkspSäätiö, eli Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö perustettiin reilut 10 vuotta sitten, 30.4.2014.
- Etelä-Karjalan Säästöpankin isännistö oli 16.1.2014 päättänyt yksimielisesti perustaa pankkiliiketoimintaan keskittyvän Etelä-Karjalan Säästöpankki Oy:n sekä Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiön, kertoo EkspSäätiön toimitusjohtaja Pekka Ryynänen.
- Oma Säätöpankkiin yhdistetty osakeyhtiö jatkoi pankkiliiketoimintaa ja säätiö säästöpankkiaatteen vaalimista.
Mukana elinvoiman edistämisessä
EkspSäätiö on kaikessa hiljaisuudessa jakanut merkittäviä summia Lappeenrannan alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseksi viimeisten 10 vuoden aikana. Varat ovat kertyneet pitkän ajan kuluessa.
- Säästöpankkitoiminnalla on Lappeenrannassa pitkät perinteet, sillä Lappeenrannan Säästöpankki perustettiin jo noin 150 vuotta sitten vuonna 1875, Ryynänen kertoo.
- Ensimmäinen konttori oli kaupungin Raatihuoneella. Lappeenrannassa pääkonttoria pitävä Oma Säästöpankki Oyj (OmaSp) on siis pitkän linjan paikallinen yritys.
Säätiö noudattaa yhä pankin perinteitä ja toiminta-ajatusta: sen tarkoitus on kehittää, tukea ja vahvistaa paikallista toimintaa sekä vaalia pankkitoiminnan perimmäistä ajatusta, eli säästäväisyyttä.
- Säätiössä saamme tehdä tärkeää työtä voidessamme jakaa vuosikymmenten aikana kertynyttä varallisuutta takaisin alueelle, joiden ansiosta se on saatu.
Säätiö ei rahoita suoraan yrityksiä, mutta se on mukana monissa hankkeissa, jotka tukevat yrittäjyyttä ja yritysten kasvua.
- Olemme tukeneet monia yliopiston toimia, kuten professuureja ja
- Meidän panoksemme on usein hankkeissa tarvittava omarahoitusosuus, joka vivuttaa huomattavan suuria avustusrahoja alueelle. Tuemme myös esimerkiksi Ely-keskuksen hankkeita samalla tavalla ja tuloksena on saatu monia onnistuneita infrastruktuuri- ja luonnonparannustoimenpiteitä.
Ryynänen selittää, että nämä valitut painopisteet tukevat paitsi alueen elinvoimaisuuden kehittämistä, myös säästäväisyyden periaatetta. Se on tosin hieman muuttanut muotoaan siitä, kun pankki aloitti toimintansa.
- Säästäväisyys tarkoittaa myös luonnonvarojen ja muiden resurssien säästämistä ja järkevää käyttöä, mikä on toimintamme ytimessä. Ja koska kaikki liittyy kaikkeen, niin yksi avustuskohteemme on tätä tavoitetta tukeva kiertotalouden tutkimus LUT-yliopistossa.
- Lisäksi ajattelemme, että pitämällä huolta luonnosta ja ympäristöstä parannamme suuresti kaikkien hyvinvointia ja kiireisen työelämän ja arjen sopusointua.
Lapset ja nuoret vahvasti mukana
Merkittävä määrä säätiön avustuksista kohdistuu nuoriin ja lapsiin. Erilainen juniorityö sekä muu nuorisotyö saavat säännöllisesti tukea, kun hakemuksia käsitellään aina vuoden alussa.
- Olimme myös aika isosti mukana, kun Lappeenrantaan ryhdyttiin hankkimaan koululaisille suunnattua yrityskylää.
Yrityskylällä tarkoitetaan eräänlaista omaa pienoiskaupunkia, jossa on yrityksiä ja organisaatioita. Sieltä oppilaat hakevat itselleen töitä, joita sitten tekevät yhden päivän täytettyään etukäteen ensin varta vasten tätä tarkoitusta varten laaditun työkirjan. Yrityskylä on yhdeksällä alueella toimiva oppimisympäristö ja Kaakkois-Suomen oppimisympäristön Yrityskylä Alakoulu on Lappeenrannassa, Yläkoulu puolestaan toimii Lahdessa.
- Tämä on loistava konsepti, jossa tutustutetaan nuoria yrittämiseen ja opetetaan samalla kansalaistaitoja, Ryynänen sanoo.
- Siten se sopii erinomaisesti säätiön toiminnan piiriin.
Mielekästä työtä jo 45 vuotta
Toimitusjohtaja Pekka Ryynänen on pitkän linjan pankkimies. Hän sai vakituisen työpaikan Lappeenrannan Säästöpankissa vuonna 1979 ja ehti tehdä paljon erilaisia töitä pankissa ennen jäämistään eläkkeelle Oma Säästöpankin varatoimitusjohtajan työstä vuonna 2015.
- Viimeisenä työnäni olin rakentamassa valtakunnallisen pankin infrastruktuuria, kun alueellisesta säästöpankista tuli valtakunnallinen OmaSp, Ryynänen sanoo.
- Olin hetken vapaaherrana mutta palasin melko pian alalle ja ryhdyin ensin säätiön asiamieheksi ja vähän myöhemmin, kesällä 2016, otin vastaan toimitusjohtajan työn.
Säätiössä on kuuden hengen hallitus, joka edustaa alueen eri kuntia ja se tekee viime kädessä päätöksen, mitä kohteita tuetaan. Avustushakemuksia voi lähettää milloin vaan, mutta hallitus käsittelee edellisen vuoden loppuun mennessä saadut hakemukset aina kunkin vuoden tammi-helmikuussa.
Kyse on suurista rahoista. Kuluneiden 10 vuoden aikana avustuksia on jaettu kaikkiaan 13 miljoonan euron edestä.
- Suuria yksittäisiä lahjoituskohteita ja -kokonaisuuksia ovat muun muassa olleet kaikkiaan 4.5 miljoonan euron avustus vesistöjen parannukseen Ely-keskuksen kautta ja lupaus satsata miljoona euroa LUT-yliopiston tuoreeseen yhteiskunnalliseen tiedekuntaan jo ennen perustamispäätöstä.Ryynänen sanoo, että työ on ollut mielekästä jo 45 vuotta. Säätiön rahavarat riittävät vielä pitkään, se on tulosta järkevistä päätöksistä ja siitä kuuluisasta säästäväisyydestä.