Ari Piispanen perusti ensimmäisen yrityksensä Konetuote Piispasen vuonna 1989. Jo silloin hän viihtyi yliopiston vieressä sijaitsevassa toimitilaryppäässä, jota hallinnoi nykyisin Kielo Office Solutions. Yliopiston läheisyys ja samalla kampuksella toimiva yritysverkosto ovat edelleen syy pysyä Skinnarilassa – vaikka yrityksiä hän on ehtinyt perustaa kymmenen.
Konetekniikan maailmasta tulleen Piispasen liike- ja innovaatiotoiminta keskittyy nykyään kestävään kehitykseen ja vihreän energian keksintöihin sekä niiden kaupallistamiseen. Tällä hetkellä hänellä on hallussaan yli 60 patenttia.
Ilmastonmuutosta voi hillitä
Ilmastonmuutos alkoi ahdistaa Piispasta vajaa 10 vuotta sitten ja hän päätti keskittää osaamisensa ilmiön tutkimiseen ja hillitsemiseen.
- Kehitystöillä on pystytty osoittamaan, että ilmastomuutoksen hallinta on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, Piispanen sanoo.Tämän lisäksi Piispasen mukaan tarvitaan ratkaisut energian varastointiin, hiilidioksidin poistamiseen ilmasta ja sen valmistamista hiilivedyksi sekä metsäkadon ja aavikoitumisen pysäyttämistä teknologian keinoin. Lappeenrannassa kehitetään ja valmistetaan laitteita ja ratkaisuja kaikkiin näihin kolmeen osa-alueeseen Piispasen perustamissa yrityksissä.
- Soletair Power Oy:ssä tuotetaan synteettistä uusiutuvaa polttoainetta hiilidioksidista, joka otetaan talteen rakennuksiin tulevasta ilmasta, Piispanen kertooElstor Oy puolestaan on keskittynyt energian varastointiin, jota tarvitaan, koska sähköntarve ei ole tasaista, vaan siihen vaikuttaa niin tuotannon määrä kuin se, miten tuuli- ja aurinkoenergiaa pystytään tuottamaan.
- Olemme kehittäneet ratkaisun, jossa sähköenergiaa voi varastoida ja sitten purkaa tarpeen tullen lämmöksi tai höyryksi. Kyseessä on uudenlainen lämpöakku, joka voidaan siis haluttuna aikana käyttää päästöttömänä lämpöenergiana, Piispanen selittää.Afstor Oy:n kehittämällä aurinkosähköjärjestelmä-induktiokeittimellä pystyy tuottamaan energian, joka tarvitaan ruoanlaittoon, valaistukseen ja sähkölaitteiden käyttöön. Tällä keksinnöllä on kauaskantoisia seurauksia esimerkiksi Afrikan alueen köyhillä alueilla niin elintason nostamiseen kuin ilmastonmuutoksen selättämiseen. Tästä on olemassa jo käytännön tietoa ja kokemusta.
Aurinkovoimalla toimivilla liesillä saa sähkön ja internetin
Tällä hetkellä viisihenkinen afrikkalainen perhe käyttää vuodessa noin 4000 kg puita, mikä tuottaa 6,4 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia perheitä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa miljoonia ja jos heille pystytään tarjoamaan ilmastollisesti kestävä energiantuottojärjestelmä ilman puiden kaatoa, tehdään todella suuren luokan ilmastoteko.
Afstor on toimittanut Sambiassa sijaitsevaan Chiyumun kylään yli 100 aurinkovoimalla toimivaa liettä, joissa on myös internetyhteys.
Jo pelkästään sähköiset liedet ovat tuoneet kylään runsaasti hyvinvointia hiilidioksidipäästöjen vähentymisen lisäksi, Piispanen kertoo.
- Aiemmin sekä perheen äidin että lasten aika meni puiden keräämiseen ja ruuan laittoon avotulella. Nyt aikaa – sekä suuri määrä puuta – säästyy ja lapset ehtivät käydä koulua ja äidit tehdä tuottavaa työtä, tai vaikka istuttaa puita.
Kun menetettyjen metsien tilalle istutetaan uusia puita, aavikoituminen ja sitä kautta ilmastonmuutos hidastuvat.
- Tähän mennessä on istutettu noin 100 000 puuta, Piispanen kertoo.
- Paikalliset ihmiset istuttavat itse taimet, jotka on kasvatettu omissa taimitarhoissa. Kylän asukkaat valmistavat itse myös aurinkovoimalla toimivia liesiä ja niiden huolto hoituu omin voimin.
Internet mahdollistaa myös virtuaaliopiskelun
Näin yhdestä keksinnöstä syntyy hyvinvointia ja työtä monelle. Eivätkä hyödyt pääty tähän. Liesissä olevan internetyhteyden ansiosta myös virtuaaliopiskelu on käynyt mahdolliseksi. Tähän tuovat panoksensa myös LUT- ja Aalto -yliopistot sekä LUT-konserniin kuuluva LAB-ammattikorkeakoulu.
- Olin vuonna 2021 työelämävaihdossa Afstorissa ja olin mukana Finnpartnersin tekemässä toimintaympäristökartoituksessa, jossa tutkittiin yliopistoyhteistyön mahdollisuuksia Sambiassa, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtori Ville Lehto.Tänä päivänä tämä koulutusyhteistyö on jo todellisuutta, ja yliopistot antavat virtuaalikoulutusta suomalaisen oppimisympäristön avulla.
- Tällä on merkittävä vaikutus työllisyyteen, kun nuoret voivat koulutuksen ansiosta esimerkiksi perustaa yrityksiä tai työllistää itsensä ja siten parantaa elinoloja Sambiassa, Lehto jatkaa.Sekä Piispanen että Lehto näkevät uuden teknologian käytön loistavana tilaisuutena nostaa köyhien alueiden elintasoa samalla kun ilmastonmuutosta voidaan hillitä melko pienillä panostuksilla.
- Sanoisin, että aurinkoliedet internetreitittimineen ovat mitä parhainta kehitysyhteistyötä, jossa aikaansaadut muutokset ovat pysyviä, Piispanen sanoo.Piispanen ei vielä usko, että maailma kokonaan tällä keksinnöllä muuttuu, mutta heittää, että siihenkin päästäisiin ihan käsitettävällä summalla.
- 100 miljoonaa tällaista järjestelmää maksaisi sata miljardia ja laskelmien mukaan se pysäyttäisi aavikoitumisen ja puukadon.