Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoo, että kaupunki haluaa toimia vastuullisesti ihan peruspalveluissa, kuten hankinnoissa, energian käytössä, liikkumisessa sekä kierrättämisessä. Lisäksi vihreää ajattelua edistetään aktiivisesti muun muassa viemällä sitä opetusohjelmaan ja välittämällä sitä asukkaille energianeuvonnalla ja erilaisilla tempauksilla ja kampanjoilla. Ja tuloksia on saatu. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä on pienentynyt 48 % ja energiantuotannossa kaasun ja öljyn määrä on vähentynyt nopeasti.
- Asumisen jätteiden kierrätysaste on parhaimmistoa Suomessa ja samalla kustannukset ovat hallinnassa, Räsänen kertoo.
- Muita hyviä tuloksia ovat muun muassa se, että kaupungin rakennusten energiatehokkuus on kasvanut yli 20 % viimeisien seitsemän vuoden aikana ja että kaupunki pystyi talvella säästämään noin 5 % energiankulutuksesta.
Oman auton käyttö on suuri päästöjen tuottaja harvaan asutuilla seuduilla, mutta joukkoliikenne on alkanut vetää taas hyvin, kun koronasta on toivuttu. Räsänen iloitsee myös siitä, että pyöräilyn osuus liikenteessä on kasvanut, kun uutta ja sujuvampaa infraa valmistuu kaupunkiin jatkuvasti
Asukkaiden lisäksi suuri joukko yrityksiä ja julkinen sektori, eli kaupunki, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset osallistuvat Lappeenrannassa määrätietoisesti vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen talkoisiin. Hyvä esimerkki on Greenreality Network, joka on Lappeenrannan kaupungin koordinoima Etelä-Karjalassa yrityslähtöisesti toimiva energia- ja ympäristöalan verkosto.
- Sen tarkoitus on luoda sekä jäsenilleen että alueelle kasvua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, Räsänen sanoo.
- Verkostoon kuuluu energia- ja ympäristöalan yrityksiä, alueen kuntia sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia. Tällä hetkellä jäseniä on yli 50.
Lappeenranta haluaa olla mukana aitiopaikalla vetytalouden käyttöönotossa. Tätä varten kaupunkiin perustettiin äskettäin Suomen Vetylaakso ry, jonka tavoite on uusiutuvan energiantuotannon ja vetytalouden edistäminen.
- Vetyalan verkoston rakentamisen idea on otettu innostuneesti vastaan paitsi Etelä-Karjalassa myös Pohjois-Karjalan sekä Kymenlaakson-Loviisan seudun kunnissa, yrityksissä ja kehitysyhtiöissä, sanoo Räsänen.
- Yhdistykseen on heti sen perustamisvaiheessa liittynyt 30 jäsentä, joista 17 yrityksiä. Investointimielessä asiassa on myös edetty jo pitkälle käytännön toimiin. St1 suunnittelee Lappeenrantaan suurta vetytalouteen liittyvää synteettisen metaanin tai metanolin pilottilaitosta.
- Tämä on suuri, 130 miljoonan euron investointi, johon Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 35,4 miljoonan euron rahoituksen, Räsänen sanoo.
- St1 on tekee hankkesta investointipäätöksen, kun kaikki lupiin tarvittavat prosessit on saatu viety hyväksytysti läpi. Jos kaikki menee hyvin, laitos on käynnissä vuonna 2026.
Lappeenrannassa ja Etelä-Karjalassa on valmisteilla useita merkittäviä investointeja, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen aiheuttamaan energiamurrokseen. Räsäsen mukaan ne keskittyvät aurinkosähkön tuotantoon, tuulivoiman hyväksikäyttöön, pienten ydinvoimaloiden kehittämiseen ja siirtymiseen pois fossiilista energiasta.
- Vireillä olevia alueeltaankin laajoja aurinkovoimahankkeita on alueella muutamia, Räsänen sanoo.
- Niistä pisimmälle ovat edistyneet Forus Oy:n Konnunsuon voimala, jonka tavoitekapasiteetti on 250 MVA ja Huuhansuon-Suursuon aurinkovoimalaprojekti. Molemmat hankkeet ovat kaavoitusvaiheessa. Huuhansuo-Suursuon osalta laajuus riippuu maanomistajien halukkuudesta lähteä hankkeeseen mukaan. Kohteesta on tekeillä myös ympäristövaikutusten arviointimenettely. Konnunsuon osalta kaavoitus on loppusuoralla.
Isoihin hankkeisiin liittyy myös haasteita, kuten luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista ja yksityisten maanomistajien intressejä sekä maankäytöllisiä haasteita. Räsäsen mukaan asiat etenevät parhaiten osapuolia sekä luontoa kunnioittaen. Suurien hankkeiden lisäksi Lappeenrantaan ja Etelä-Karjalan alueelle suunnitellaan myös kapasiteetiltaan ja kooltaan pienempi aurinkovoimainvestointeja.
Pienet modulaariset ydinvoimalat (SMR) ovat yksi tulevaisuuden mahdollisuus energiamurroksessa. LUT-Yliopistossa on tässä uraauurtavaa tutkimusta ja Lappeenrannan kaupunki on mukana hankkeessa tarjoamassa pilottilaitokselle sijoituspaikkaa. SMR:n osalta toteutuminen vaatii myös paljon yhteistoimintaa eri tahojen, myös lainsäätäjän kanssa, koska ydinvoimalan rakentamisprosessit ovat hyvin pitkäjänteisiä nykyisten lakien aikana. Pieni koko ja modulaarisuus voisivat mahdollistaa nopeammat prosessit turvallisuudesta tinkimättä.
Tuulivoiman käyttö itäisessä Suomessa on ollut vaikeaa rajan läheisyyden ja tutkatoiminnan takia. Suunnitelmia tämän mahdollistamiseksi päivitetään. Kaupunki selvittää puolustusministeriön kanssa mahdollisuuksia uusille hankkeille
- Luumäellä on Myrsky O:yn hanke, joka sisältää sekä tuuli- että aurinkovoimaa, Räsänen sanoo.
- Vetyä, Virtaa Kaakkoon – hankkeessa selvitetään mahdollisia alueita myös.
Etelä-Karjalassa on menossa paljon suuria vihreään sähköistymiseen liittyviä hankkeita, kuten TEMin ekosysteemisopimus, ja Räsänen näkee vihreän tulevaisuuden kirkkaana.
- Töitä pitää tehdä paljon, mutta Lappeenranta on valinnut oikean suunnan lähtiessään kestävän kehityksen ja korkean teknologian kehittämisen tielle yhdessä LUT-yliopiston ja yritysten kanssa.
Lisätiedot:
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen,
Lappeenrannan kaupunki
p. 0400 815 284
ilkka.rasanen@lappeenranta.fi