Lappeenranta on kulkenut kohti vihreää siirtymää tavalla, joka poikkeaa monista muista eurooppalaisista kaupungeista. Muutos ei alkanut pakosta tai kriisistä, vaan kaupungin omasta oivalluksesta: kehityksen suunta oli nähtävissä jo vuosia sitten, ja Lappeenrannalla oli resursseja sekä rohkeutta tarttua siihen ensimmäisten joukossa.
Ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kuvaa ”Miten voimme auttaa? Business Lappeenranta” -podcastin jaksossa hetkeä, jolloin kaupungin suunta alkoi kirkastua. Hänen mukaansa jo reilu vuosikymmen sitten havaittiin, että Lappeenrannalla oli poikkeuksellinen yhdistelmä osaamista energiasta, teknologiasta ja tutkimuksesta. Samaan aikaan kaupungin eri toimijat ymmärsivät, että näitä vahvuuksia kannatti hyödyntää aktiivisesti – ei odottaa, että joku muu kertoo mitä pitäisi tehdä. Tämä johti määrätietoisiin ratkaisuihin energiajärjestelmässä, liikkumisessa ja teollisuuden kehittämisessä.
Tämä ennakoiva ja johdonmukainen työ palkittiin myöhemmin kansainvälisesti, kun Lappeenranta sai muun muassa European Green Leaf -tunnustuksen sekä pääsi mukaan EU NetZero Cities Mission -kaupunkien joukkoon. Räsäsen mukaan palkintojen arvo ei piile niiden näkyvyydessä, vaan siinä, että ne perustuvat todistettuihin tekoihin: kaupungin energiantuotantoa on muutettu asteittain kohti vähähiilisyyttä, hukkalämmön hyödyntämiseen on investoitu ja yhteistyö on kasvanut yli organisaatiorajojen.
Palkinnoilla on myös käytännön vaikutuksia. Ne avaavat ovia kansainvälisiin verkostoihin, tutkimusrahoitukseen ja kumppanuuksiin. Räsäsen mukaan tämä näkyy jo kaupungissa: Lappeenranta tunnistetaan kumppaniksi, jolla on kykyä toteuttaa asioita, ei vain suunnitella niitä.
Yksi Lappeenrannan keskeisistä vahvuuksista on kyky rakentaa yhteistyötä tavalla, jota harvoin nähdään näin tiiviinä. Lappeenrannan kaupungin kehittämispäällikkö ja Greenreality Networkin vetäjä Noora Hakkarainen kuvaa tilannetta ainutlaatuiseksi: yritykset, tutkimus ja kaupunki eivät työskentele irrallaan toisistaan, vaan ovat käytännössä jatkuvassa vuorovaikutuksessa.
Tämä yhteinen pöytä on vuosien aikana tuottanut ratkaisuja energiatehokkuudesta sähköistymiseen, biomateriaaleista vetyteknologioihin ja datakeskusten hukkalämpöratkaisuihin. Samalla se on synnyttänyt rohkeutta kertoa maailmalle, mitä Lappeenrannassa osataan. Hakkaraisen mukaan alueella ei ole enää varaa vaatimattomuuteen – tulokset ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja niistä täytyy viestiä sen mukaisesti.
Tähän liittyy myös podcastissa esiin noussut toteamus, joka kuvastaa uudenlaista itsevarmuutta: “hauikset esiin”. Se ei viittaa ylimielisyyteen, vaan siihen, että Lappeenrannan tulee olla ylpeä ratkaisuistaan ja näyttää, miten pitkälle kaupunki on päässyt. Hakkaraisen mukaan kiinnostus kaupungin tekemistä kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja yhteydenottoja tulee niin Suomesta kuin ulkomailta.
Investoinneille valmis kaupunki
Kaupungin kehittämisasiantuntija Heidi Käyhkö korostaa, että Lappeenrannan investointivalmius ei synny sattumalta. Taustalla on pitkäaikainen työ, jossa on pyritty varmistamaan, että teollisuuden tarvitsemat resurssit ovat valmiina tai kehityspolku selvä ennen kuin investoijat tekevät päätöksiään. Tämä koskee niin kaavoitusta, sähkökapasiteettia, infrastruktuuria kuin lupa- ja yhteistyöprosesseja.
Käyhkö kertoo, että alueella on parhaillaan käynnissä useita merkittäviä investointeja, jotka kuvaavat hyvin sitä, miten vihreä teollinen murros konkretisoituu. Danfoss Editron rakentaa sähköisiä voimansiirtojärjestelmiä, Solar Foods tuo vähähiilistä proteiinintuotantoa ja datakeskukset hyödyntävät hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa. Lisäksi vetyteollisuuteen liittyvät ratkaisut etenevät tasaisesti.
Lappeenrannan rooli ei ole ainoastaan mahdollistaa nämä investoinnit, vaan myös toimia sillanrakentajana. Käyhkön mukaan kaupungilla on tärkeä tehtävä luoda kohtaamisia, yhdistää oikeat toimijat ja poistaa hallinnollisia esteitä. Tämä luo investoijalle ympäristön, jossa projektit eivät jää odottamaan – ne etenevät.
Podcastin keskustelu piirtää esiin kuvan kaupungista, joka ei ole omaksunut vihreää siirtymää iskulauseena vaan käytännön toimintamallina. Lappeenrannassa on totuttu siihen, että tekijät ovat samoissa pöydissä ja asiat viedään eteenpäin yhdessä.
Räsänen tiivistää investoijan näkökulmasta oleellisen: kun sähköä, infraa ja kehitystyötä on tarjolla jo valmiiksi, investoinnit syntyvät huomattavasti helpommin.
Hakkarainen puolestaan muistuttaa, että Lappeenrannan työ näkyy jo maailmalla – ja kiinnostus kasvaa. Siksi kaupungin on uskallettava kertoa saavutuksistaan, eikä enää vähätellä niitä. “Jos olemme parhaita, niin sitten olemme”, hän toteaa.
Podcastin lopuksi asiantuntijat palaavat samaan ajatukseen: Lappeenranta ei tyydy olemaan vihreän siirtymän seuraaja. Kaupunki haluaa johtaa muutosta. Tämä tarkoittaa sitkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja sitä, että yhteistyötä jatketaan yhtä tiiviinä kuin tähänkin asti.
Ja ennen kaikkea se tarkoittaa tätä: Lappeenrannassa alueen toimijat tietävät, mitä he tekevät – ja uskaltavat sanoa sen ääneen.
Kuuntele koko podcast tässä: