Suomen Yrittäjät järjesti Lappeenrannan kaupungin henkilökunnalle Yritysmyönteinen Lappeenranta -koulutuksen, jonka pääviesti oli se, että Lappeenranta ja sen yrittäjät ovat itse asiassa aika hyvässä tilanteessa. Voidaan siis sanoa, että kaupungin elinvoima on kohtalainen. Mutta koska aina on vara parantaa, on tärkeää tarkastella elinvoiman osatekijöitä pito- ja vetovoimaa analyyttisesti – se oli koulutuspäivän ydin.
Lappeenrannalle räätälöidyn tilaisuuden avasivat Yrittäjien johtaja Harri Jaskari ja Lappeenrannan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen. Heidän viestinsä oli yhteinen: nyt ei ole aika jarrutella, vaan toimia ja uskoa tulevaan. Jaskarin esittelemät skenaariot eivät näytä kaakkoiseen Suomeen kovin ruusuista tulevaisuutta, mutta todellisuudessa nimenomaan Lappeenrannan seudulta löytyy positiivisia signaaleita. Myös Tuomo Sallisen mielestä alueella on kaikki mahdollisuudet menestyä, kunhan asukkaat itse uskovat tulevaan ja keskittävät voimansa samaan suuntaan. Lappeenrannassa on paljon etuja, joita ei sovi unohtaa: yli puolet maakunnan asukkaista asuu Lappeenrannassa, joka on hyvien yhteyksien päässä, kahden tunnin päässä pääkaupunkiseudulta. Apuna on myös se, että savupiipputeollisuus on vaihtunut korkean teknologian ja osaamisen yrityksiin.
Lappeenranta pärjää keskivertoa paremmin
Asiantuntija Timo Aron puheenvuorossa verrattiin Lappeenrannan aluetta koko Suomeen ja kävi ilmi, että Lappeenrannassa on hyvin työpaikkoja, eikä väki vähene. Yritysten odotukset tulevasta ovat keskivertoa paremmat ja työpaikkojakin on kohtuullisesti. Yksi syy tähän on se, että Etelä-Karjalassa koko Suomea koetteleva väestön vanhenemisilmiö on alkanut hieman aiemmin ja pahin vaihe on jo selätetty.
Aro nosti esiin, että alueiden menestykseen vaikuttaa kovien kilpailukykykeinojen, kuten työpaikat ja investoinnit, lisäksi suuresti myös pehmeät asiat. Niitä ovat muun muassa turvallisuus ja yhteisöllisyys, jotka kuuluvat lappeenrantalaiseen mielenmaisemaan kiinteästi. Yhdessä tekeminen ja auttaminen ovat eteläkarjalainen peruspiirre, joka luo myös turvallisuutta. Toki turvallisuus on keskikokoisessa kaupungissa muutenkin hyvällä tasolla ja rajakaupunkistatukseen on totuttu ja sopeuduttu aina.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että Lappeenranta on melkoisen hyvä pitovoimassa, mutta silti on hyvä kysyä – ei niinkään, miksi joku lähtee pois vaan – miksi niin monet jäävät.
Yrityksiä kuunnellaan entistä enemmän
Petri Malinen kävi esityksessään läpi Suomen eri alueiden talousnäkymiä ja vahvisti aiempaa viestiä siitä, että odotukset Lappeenrannan alueen tulevaisuudesta ovat keskivertoa paremmat, suhdannenäkymissä se on aivan kärjen tuntumassa.
Toisaalta asia, joka koskettaa yrityksiä laajasti, myös Etelä-Karjalassa, on työantaja- ja kasvuhakuisten yritysten määrän väheneminen. Paljon esillä ollut rakennusalan ahdinko ei Malisen mukaan ole niin vaikea kuin saattaisi luulla, sillä pitkäaikaisten keskiarvojen perusteella rakentaminen on pudonnut sille tyypilliselle tasolle.
On totta, että Lappeenrannan seutu ei ole pärjännyt kovin hyvin yritystoimintaa mittaavissa barometreissä. Kun lukuja katsoo tarkemmin, käy ilmi, että useimmat arviot ovat keskitasoa. Lappeenranta pärjää hyvin koulutuksen ja infrastruktuurin alueilla ja kokonaisarvio on parantunut vuosien 2020 ja 2022 tutkimusten välillä. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin ja yrityksiä kuunnellaan ja osallistetaan nykyään huomattavasti entistä enemmän.
Pitovoimaan vaikuttavat jo aiemmin mainitut pehmeät tekijät. Menestyminen koulutuksessa kertoo, että ainakin siinä on onnituttu. Lappeenrannan kulttuurimyönteisyys, liikuntapaikkojen suuri määrä ja luontopolut sekä muut virkistyspaikat nostavat viihtyvyyttä suuresti, puhumattakaan kattavasta muusta palvelutarjonnasta. Niillä on merkitystä myös vetovoimassa.
Miten tästä eteenpäin
Rohkeimmat kaupungit ovat päättäneet kirjoittaa ennusteet uudelleen: ne kerta kaikkiaan kieltäytyvät siitä synkästä tulevaisuudenkuvasta, jota erilaiset mallit tarjoavat. Erottautuminen muista on ratkaisevaa – tehdäänkö se myönteisen vai kielteisen kautta. Jotta alue voi erottautua edukseen ja lisätä vetovoimaansa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Meneillään oleva TE24-uudistus ja vuoden alusta toimintansa aloittanut hyvinvointialuekonsepti ovat näille hyviä alustoja.
Kaiken kaikkiaan tarvitaan uudenlaista ajattelua, sillä ilman sitä muutoksia on vaikea saavuttaa. Timo Aro toi esiin, että ihmiset tarvitsevat viihtyäkseen kokoontumispaikkoja ja elämyksiä ja niiden luomisessa tarvitaan rohkeutta. Kun asukkailla on hyvä olla, se näkyy arjessa ja hyvinvoinnissa ja antaa työkaluja menestykseen, jonka perusta on usko omaan alueeseen ja myönteinen ajattelu. Niistä saadaan aikaan positiivinen kierre, jolla alue pystyy sekä pitämään resurssinsa että saamaan niitä lisää. Silloin puhutaan elinvoimasta.