Kauppakamari tukee pito- ja vetovoimaa auttamalla parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä

Kauppakamareita on ollut jo vuodesta 1599, kun niistä ensimmäinen perustettiin Marseille’n kaupunkiin suojelemaan kauppiaita merirosvoilta. Tällä hetkellä Pariisissa sijaitsevaan kansainväliseen kattojärjestöön, International Chamber of Commerce (ICC) -järjestöön, kuuluu noin 12 000 akkreditoitua kauppakamaria ja sitä kautta noin 44 000 000 yritystä. Suomessa toiminta perustuu lakiin.

Verkottuminen ja laaja paikallinen ja kansainvälinen yhteistyö on myös Lappeenrannan alueen, eli Etelä-Karjalan kauppakamarin tärkeä tehtävä. Toimitusjohtajana yli 20 vuotta toiminut Mika Peltonen sanoo, että on viihtynyt pitkään työssään, koska jokainen työpäivä on erilainen ja siinä oppii jatkuvasti uutta.

Kauppakamarin moninaiset tehtävät

Kauppakamarin tärkein tehtävä on yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Se on muun muassa mukanaoloa hankkeissa tai lausunnoissa, joihin kauppakamari tuo mukaan elinkeinoelämän näkökulman ja toisaalta vie taas tuloksia yrityksille.

Kauppakamari järjestää myös ajankohtaiskoulutuksia yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Paikallisesti suosittuja HHJ-kursseja (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) pidetään kerran vuodessa. Kauppakamarista saa myös neuvontapalvelua mm. lakiasioissa sekä apua kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän standardeissa.

Peltonen kertoo toimintaan kuuluvan myös ETA-alueen ulkopuolelle tapahtuvan vientikaupan asiakirjojen vahvistamisen ja siinä yhteydessä annettavan ulkomaankaupan käytänteiden neuvonnan.

Kauppakamariverkoston kansainväliset yhteydet ovat yrityksille arvokkaita, kun uutta markkinaa tutkitaan tai suunnitellaan muutoksia olemassa oleviin. Tämäkin työ on kaksisuuntaista: kun ulkomainen tai toiselta paikkakunnalta oleva yritys miettii etabloitumista Etelä-Karjalaan, se ottaa usein yhteyttä tiedustellakseen perustietoja eteläkarjalaisesta yritysekosysteemistä. Ilokseen Peltonen voi nykyään sanoa, että yritysten tarpeisiin vastataan.

Peltonen on sekä Saksan että Ruotsin kunniakonsuli. Hän kertoo, että erityisesti yhteistyö Saksan kauppakamariverkoston kanssa on alueen yrityksille hyvin merkittävää, sillä ne voivat käyttää samoja palveluita kuin saksalaisyritykset.

 Maakunnallisen elinkeinostrategian elinvoimalupaus ja kuusi kärkeä

Etelä-Karjalan kauppakamari on ollut mukana maakunnallisen elinkeinostrategian laadinnassa jo vuodesta 1998. Tuolloin silloiset kaupunginjohtajat Lappeenrannan Markku Andersson ja Imatran Tauno Moilanen tulivat siihen tulokseen, että kaupungit eivät ole paras taho tekemään elinkeinoelämälle strategiaa, vaan yritykset on saatava mukaan.

Vuonna 2024 strategian päivitys oli jälleen ajankohtaista. Strategiaprosessin toteuttivat yhteistyössä kauppakamari, Etelä-Karjalan Yrittäjät ry ja LUT-yliopisto. Työ jatkuu maakunnallisessa Elinvoimaparlamentissa.

Elinkeinostrategiaan määriteltiin kuusi strategista kärkeä, joiden toteuttamiseen jatkossa keskitytään:

1. Eteläkarjalaisten on pidettävä enemmän ääntä itsestään ja tekemisestään ajantasaisen tarinan avulla – Viestinnän rooli on avainasemassa.
2. Vihreä siirtymä ohittaa meidät, jos emme ota sitä napakasti haltuun – Tämä edellyttää investointeja ja riskinottoa.
3. Osaava ja riittävä työvoima pitää yritykset kilpailukykyisinä – Koulutuksen ja osaamisen on oltava maakunnan kilpailuvaltteja.
4. Vahvistetaan yrittäjyyttä ja yritysmyönteisyyttä – Yhdenmukaistetaan yrityspalveluja ja rohkaistaan entistä useampi henkilö mukaan yrittäjyyteen.
5. ”Iloista asumista ja lomaa Etelä-Karjalassa!” – Vahvistetaan maakuntabrändiä vahvalla Saimaa-kytkennällä.
6. Olemme päämarkkina-alueistamme katsoen pussinperä – Vetävät väylät ovat elinehtomme.

Nyt on jo määritelty se, mitä jokainen yritystoimintaan vaikuttava toimija tällä hetkellä tekee. Strategian sisällön toimeenpanoa ohjaa Elinvoimaparlamentti, mikä on jo kokoontunut kaksi kertaa. Kokonaisuus etenee yksi strateginen valinta kerrallaan.

Työn aikana seurataan yhdessä määritetyillä toimenpiteillä ja mittareilla, miten kukin taho pääsee asetettuihin tavoitteisiin. Onnistumisen kannalta tärkeää on se, että myös yritykset sitoutuvat edistämään esittämiään strategisia valintoja.

Valittujen kärkien pohjalta laaditaan Etelä-Karjalan yhteinen elinvoimalupaus.