Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet eivät synny yhden alueen tai organisaation voimin. Tarvitaan yrityksiä, tutkimusta, pilotointiympäristöjä, kehittäjäorganisaatioita ja alueellisia ekosysteemejä, jotka pystyvät yhdistämään osaamisensa ja verkostonsa. Tämä nousi vahvasti esiin Lappeenrannassa 9. syyskuuta 2026 järjestetyssä Biotalousverkosto 2030 – Itäisen Suomen kasvun tekijät -tilaisuudessa.
Future Energy Solutions -tapahtuman yhteydessä järjestetty tilaisuus kokosi yhteen yrityksiä, korkeakouluja, kaupunkeja, kehitysyhtiöitä sekä kansallisten innovaatio- ja tutkimusverkostojen edustajia eri puolilta Suomea. Keskustelujen pohjalta tunnistettiin yhteinen tarve vahvistaa alueiden välistä yhteistyötä ja lähteä yhdessä edistämään valtakunnallista bio- ja kiertotalouden verkostoa. Yhteistyön keskiössä ovat yritysten liiketoiminnallinen hyöty, uusien arvoketjujen syntyminen, teknologioiden kaupallistaminen sekä yritysten paremmat mahdollisuudet löytää kumppaneita ja päästä kansainvälisille markkinoille.
Lappeenranta on tässä kokonaisuudessa yksi aktiivisista toimijoista. Alueella yhteistyötä on valmisteltu jo pitkään muun muassa LAB-ammattikorkeakoulun Biofine-hankkeessa sekä Greenreality -verkostossa. Seuraava askel on Greenreality -verkoston yhteyteen rakentuva BioHUBI, joka kokoaa Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan biotalouden toimijoita ja yhdistää alueen osaamista valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin.
Tilaisuuden ohjelma toi yhteen aluekehityksen, tutkimuksen, yritysten, pilotoinnin ja ekosysteemien näkökulmia. Greenreality-verkoston vetäjä ja Lappeenrannan kaupungin kehittämispäällikkö Noora Aulike esitteli Lappeenrannassa tehtyä ekosysteemityötä ja BioHUBIn valmistelua, kun taas Etelä-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri tarkasteli alueen vahvaa teollista perustaa ja bio- ja kiertotalouden roolia maakunnan tulevassa kasvussa.
Liisa Peri LAB-ammattikorkeakoulusta puolestaan toi keskusteluun yrityshaastattelujen tuloksia ja LAB Biofine -hankkeessa tehtyä työtä. Haastattelujen perusteella yritysten kasvua hidastavat erityisesti kaupallistamisen, pilotoinnin, skaalauksen ja rahoituksen haasteet sekä osaamisen ja toimijoiden hajanaisuus. Keskeiseksi tarpeeksi nousi nykyistä selkeämpi polku tutkimuksesta pilotointiin, demonstraatioon ja lopulta teolliseen mittakaavaan.
Kuvassa vasemmalta lukien Liisa Peri (LAB Ammattikorkeakoulu), Noora Hakkarainen (Lappeenrannan kaupunki) ja Rauno Hatakka (DIMECC).
Ohjelmassa kuultiin lisäksi yritys- ja pilotointinäkökulmia. Luis Rudolphy Metsolta toi esiin teollisten teknologioiden, energia- ja vesitehokkuuden sekä prosessien uudistamisen merkitystä, ja Niko Jokelan ja Joonas Soikkelin PilotBridge-videotervehdyksessä korostui tutkimuksen ja ensimmäisen teollisen toteutuksen välinen kriittinen vaihe. Seppo Tossavainen Joensuun kaupungilta puolestaan esitteli Forest Joensuu -innovaatioekosysteemiä esimerkkinä siitä, miten tutkimus, koulutus, yritykset ja kehittämistoimijat voidaan koota yhteiseksi kokonaisuudeksi. Monipuoliset puheenvuorot vahvistivat ajatusta siitä, että liiketoimintaympäristön kehittäminen ja aidosti kasvua synnyttävien avausten löytäminen edellyttävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden, kaupunkien ja muiden kehittämistoimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Yhteinen viesti oli, ettei kaiken osaamisen, infrastruktuurin tai verkostojen tarvitse löytyä yhdeltä alueelta. Vahvat paikalliset ekosysteemit voivat täydentää toisiaan ja tarjota yrityksille yhdessä enemmän kuin kukin erikseen: pääsyn laajempaan osaamiseen, pilotointiympäristöihin, tutkimukseen, rahoitukseen, asiakkaisiin ja kansainvälisiin kontakteihin. Tässä kokonaisuudessa Lappeenranta on yksi aktiivinen toimija, jolla on jo vahvaa pohjatyötä muun muassa LAB Biofine -hankkeen ja Greenreality -verkoston kautta. BioHUBIn tehtävänä on koota alueen toimijoita yhteen ja liittää Lappeenrannan osaaminen osaksi laajempaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on ennen kaikkea löytää yhdessä yritysten kanssa sellaisia konkreettisia avauksia, jotka voivat johtaa uuteen liiketoimintaan, investointeihin ja kansainväliseen kasvuun.
Tilaisuuden päättäneessä puheenvuorossa DIMECCin myyntijohtaja Rauno Hatakka tarkasteli kansallista bio- ja kiertotalouden ekosysteemiä Suomen kilpailuetuna. DIMECCin esittämässä mallissa yksi keskeisistä haasteista on nykyisen kentän pirstaleisuus. Suomessa on runsaasti alueellista osaamista ja hyviä aloitteita, mutta globaalissa kilpailussa tarvitaan kansallista yhteistyötä ja suurempaa mittakaavaa.
Visiossa yritysvetoinen valtakunnallinen ekosysteemi kokoaa yhteen koko arvoketjun ja nopeuttaa innovaatioita, kaupallistamista ja kestävää kasvua. Eri toimijoille hyöty syntyy eri tavoin: teollisuusyrityksille esimerkiksi osaamisen, pilotoinnin ja jaetun kehitysriskin kautta, teknologia- ja ratkaisutoimittajille uusina asiakkuuksina ja markkinoina ja tutkimusorganisaatioille suorina yhteyksinä yritysten kehitystarpeisiin.
Tilaisuudessa käyty keskustelu vahvisti näkemystä siitä, että seuraavaa vaihetta on syytä rakentaa yhdessä jo olemassa olevien alueellisten ekosysteemien, yritysten, korkeakoulujen ja kansallisten toimijoiden kanssa. Olennaista on hyödyntää olemassa olevia vahvuuksia uuden päällekkäisen rakenteen rakentamisen sijaan. Lappeenrannan kaupunki ja LAB Ammattikorkeakoulu ovatkin jo tehneet aktiivista valmistelua laajemman yhteistyön aloittamiseksi.
- On ollut innostavaa olla rakentamassa yhteistyötä Lappeenrannan kaupungin, yritysten ja korkeakoulujen välillä biotalouden ekosysteemin rakentamisessa sekä olla mukana DIMECCin kansallisessa ekosysteemityössä, jossa rakennetaan siltoja alueellisten vahvuuksien välille yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi, kertoo Liisa Peri LAB-ammattikorkeakoulusta.
Biotalousverkosto 2030 -tilaisuuden tärkein tulos olikin yhteinen suunta: valtakunnallisen yhteistyön rakentamista halutaan jatkaa yhdessä. Lappeenrannan BioHUBI toimii yhtenä tämän verkoston alueellisista solmukohdista – tuoden yhteiseen tekemiseen Etelä-Karjalan yritykset, teollisen ympäristön, tutkimuksen ja pilotointiosaamisen sekä avaten alueen yrityksille samalla yhteyksiä laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen verkostoon.
Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan vahvuus ei kuitenkaan yksin ratkaise biotalouden kasvun kysymyksiä. Tilaisuuden keskusteluissa korostui ajatus siitä, että eri alueilla on toisiaan täydentävää osaamista: yhdessä paikassa vahvuutena voi olla tutkimus, toisessa pilotointi-infrastruktuuri, kolmannessa vahva yritysklusteri ja neljännessä yhteydet kansainvälisiin markkinoihin. Kun nämä yhdistetään, myös suomalaisille yrityksille syntyy vahvempi alusta kansainvälistymiseen.
Lisätietoja:
Noora Aulike
Kehittämispäällikkö
Elinvoimapalvelut
Lappeenrannan kaupunki
noora.aulike@lappeenranta.fi
Liisa Peri
Tuotepäällikkö
Teknologia
LAB Ammattikorkeakoulu
liisa.peri@lab.fi